13.06.2017
Uutiset

Ihmisoikeuksien kunnioittaminen läpi globaalien toimitusketjujen on avain kestävään kehitykseen

Phil Bloomer, Business & Human Rights Resource Centre, UK

Yritysvastuun ei tulisi pohjautua vapaaehtoisuuteen, toistivat eri sektoreiden asiantuntijat KIOSin kevään Yritysvastuu ja Ihmisoikeudet -seminaarissa. Parhaiten yritykset edistävät kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista kunnioittamalla ihmisoikeuksia kaikessa toiminnassaan ja läpi globaalien toimitusketjujen.

Yritysten taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen vaikutusvalta on kasvanut huomattavasti suhteessa valtioon. Myös kehityspolitiikassa vastuuta on ohjattu entistä enemmän yksityiselle sektorille Agenda 2030 hengessä.  Yrityksien roolia korostetaan avaimena kestävään kehitykseen, sillä yritykset tuottavat talouskasvua, työtä, toimeentuloa ja veropohjaa kehitysmaihin. Jokaisella kolikolla on kuitenkin kääntöpuolensa; yritykset aiheuttavat myös mittavia ympäristöhaittoja ja nykyajan kansainvälisissä toimitusketjuissa poljetaan väistämättä jonkun ihmisoikeuksia.

Kansalaisjärjestöjen Ihmisoikeussäätiön kansainvälisessä Yritysvastuu ja Ihmisoikeudet -seminaarissa pohdittiin sankoin joukoin, miten ihmisoikeudet voisivat paremmin toteutua yritystoiminnassa. Englanninkielinen seminaari pidettiin 16. toukokuuta Helsingin Kuntatalolla.

Yritysvastuu vaatii sääntelyä

Yritysten ihmisoikeusvastuun sääntelyssä on edistytty huomattavasti viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Kuusi vuotta sitten valmistuneet YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia ohjaavat periaatteet olivat suuri edistysaskel yritysvastuun ja ihmisoikeuksien saralla (UN Guiding Principles on Business and Human Rights). Periaatteet ohjaavat valtion velvollisuutta suojella ihmisiä yritysten ihmisoikeusloukkauksilta, yritysten moraalista velvoitetta kunnioittaa ihmisoikeuksia sekä yritysten ja valtion velvollisuutta hyvittää ja korjata jo tapahtuneita ihmisoikeusloukkauksia.

Periaatteet eivät kuitenkaan aseta oikeudellisia velvoitteita vaan toimivat ohjaavana viitekehyksenä.  KIOSin Yritysvastuu ja Ihmisoikeudet -seminaarissa Business and Human Rights Resource Centre -järjestön toiminnanjohtaja Phil Bloomer muistuttikin, että vaikka YK:n yritysvastuuta ohjaava viitekehys ei ole sitova, on se tärkeä ohjenuora jota tulisi noudattaa; onhan se syntynyt yhteisymmärryksessä YK:n ja yrityksien välillä.

Jokainen toimitusketju sisältää orjuutta

Vaikka yritysvastuu kysymyksissä on nähty huomattavaa edistystä, pitkään ihmisoikeuksien ja yritysvastuun parissa toiminut Phil Bloomer kuitenkin muistutti, että jokainen toimitusketju sisältää orjuutta. Kansainvälinen työjärjestö (International Labour Organization, ILO) arvioi 21 miljoonan ihmisen olevan pakkotyövoiman uhreja. Luku sisältää 5,5 miljoonaa lasta eli kärjistettynä vähintään Suomen väestön verran lapsia elää orjuudessa.

Mistä sitten voi tietää, onko tuote tehty orjatyövoimalla tai ihmisoikeuksia laiminlyömällä? Valitettavasti ei juuri mistään. Nykyiset tuotantoketjut ovat monimutkaisia sekä monikansallisia ja kuluttajan on lähes mahdotonta tietää millaisen valmistusprosessin tuote käy läpi ennen kaupan hyllylle päätymistä.

Sinunhan täytyy olla salapoliisi selvittääksesi tuotteen toimitusketjun.”

”Sinunhan täytyy olla salapoliisi selvittääksesi tuotteen toimitusketjun”, puuskahti Phil Bloomer puheenvuorossaan. Hän korostikin tuotantoketjujen läpinäkyvyyttä olennaisena osana yritysvastuuta. Se olisi jo edistysaskel, että yritykset tunnustaisivat ongelmat toimitusketjuissaan. Jos ongelmia ei edes tutkita tai tunnusteta, ei niitä voida myöskään korjata.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen mainitsi avauspuheessaan suomalaisyrityksistä SOK:n ja Keskon edistyksellisinä toimijoina yritysvastuun saralla. Sen jälkeen kun Finnwatch paljasti yrityksien alihankintaketjuissa vakavia ihmisoikeusloukkauksia niin kutsutussa ananasmehuskandaalissa, ovat molemmat yritykset aloittaneet yhteistyön ihmisoikeuspuolustajien kanssa ja pyrkineet lisäämään alihankintaketjujensa vastuullisuutta ongelmien kieltämisen sijaan.

Ihmisoikeuspuolustajien tila toimia kapenee jatkuvasti

Kansalaisjärjestöillä on merkittävä rooli nostaa yritysten aiheuttamat ongelmat esille ja lisätä kuluttajien tietoisuutta yritysten toiminnan vaikutuksista ympäristöön ja ihmisten hyvinvointiin. Huolestuttavaa kuitenkin on, että kansalaisyhteiskunnan tila toimia ihmisoikeuksien ja ympäristöoikeuksien puolesta kapenee jatkuvasti.

Työmme yritysvastuun parissa leimataan usein kehityksen vastaiseksi ”

Salima Namusobya (ISER), Gerald Kankya (TLC), Phyllis Omido (CJGEA), Riikka Thomson (Finnfund)

Salima Namusobya (ISER), Gerald Kankya (TLC), Phyllis Omido (CJGEA), Riikka Thomson (Finnfund)

”Työmme yritysvastuun parissa leimataan usein kehityksen vastaiseksi”, kertoi palkittu ympäristöaktivisti Phyllis Omido Keniasta. Itä-Afrikan ja Etelä-Aasian paneeleissa esiintyneet KIOSin hankekumppanit todistivat, että mustamaalaaminen, häirintä tai uhkailu eivät ole mikään poikkeus ihmisoikeuspuolustajien työssä. Varsinkin Bangladeshissa, Keniassa ja Ugandassa kansalaisyhteiskunnan ääniä on vaiennettu systemaattisesti.

Erityisesti ympäristöaktivistit ovat olleet jatkuvasti tulilinjalla ympäri maailmaa. Phil Bloomer nosti puheessaan esille Hondurasissa murhatun ympäristöaktivisti Berta Cacéresin tapauksen, jonka globaalit lonkerot ulottuvat myös Suomeen. Berta Cacéres vastusti voimakkaasti Agua Zarcan vesivoimahanketta, jonka yksi rahoittajista oli valtion kehitysrahoitusyhtiö Finnfund.  Myös neljä muuta aktivistia on murhattu oletetusti liittyen kyseiseen patohankkeeseen. Finnfund on toistaiseksi keskeyttänyt hankkeen rahoituksen.

Huolellisuusvelvoite keino estää ihmisoikeusloukkauksia ja yritysskandaaleja 

YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia ohjaavaan viitekehykseen sisältyvän huolellisuusvelvoitteen (due diligence) mukaan yritysten tulee arvioida toimintansa mahdolliset vaikutukset ihmisoikeuksiin.  Due diligence –periaate ohjaa yrityksiä mm. konsultoimaan relevantteja sidosryhmiä kuten paikallisia yhteisöjä. Paikallisen yhteisön konsultoiminen on kuitenkin parhaaksi myös yrityksille, ei vain paikalliselle yhteisölle.

Jos aiot rakentaa valtavan padon ilman virallista suostumusta alkuperäiskansalta, joka on asunut alueella tuhansia vuosia, voit olla melkein varma, että alkuperäiskansat reagoivat. Se on heidän oikeutensa alkuperäiskansana.”

Bloomer viittasi veriseen Hondurasin Agua Zarcan vesivoimahankkeeseen lisäten, ettei Finnfund ole riittävästi sitoutunut huolellisuusvelvoitteeseen kyseisessä hankkeessa. Huolellisuusvelvoitteen noudattamisen on tarkoitus estää ihmisoikeusloukkauksia, mutta se myös estää yrityksiä joutumasta skandaaleihin.

Yritysvastuu ei voi pohjautua vapaaehtoisuuteen

Seminaarin eri sektoreiden asiantuntijat olivat yksimielisiä siitä, ettei yritysvastuun tulisi pohjautua vapaaehtoisuuteen. Ranska ja Hollanti ovat edelläkävijöitä yritysvastuun sääntelyssä ja molemmissa valtiossa due diligence -periaate on vastikään kansallisella lailla säädetty. Phil Bloomer korosti, että kestävän kehityksen kontekstissa painotetaan usein liikaa liiketoiminnan mahdollisuuksia vastuullisuuden sijaan. Parhaiten yritykset edistävät kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista kunnioittamalla ihmisoikeuksia kaikessa toiminnassaan ja läpi globaalien toimitusketjujen.

Teksti ja kuvat : Mira Ahlstedt, viestintäassistentti

Related news (0)