KIOS has been defending human rights since 1998 together with its partners. Read more about the unyielding and powerful work of our local partners in East Africa and South Asia.
Nimeni on Yussuf Bashir. Olen syntynyt Garissassa, Pohjois-Keniassa. Garissa on lähellä Somalian rajaa ja sen asukkaat pääasiassa somaleja. Maiden välinen raja on tavallaan vain kuvitteellinen viiva. On sattumaa, että jotkut meistä syntyivät somalialaisiksi ja toiset kenialaisiksi.
Meillä tamangeilla on kysymys: Onko meidän välttämätöntä unohtaa kielemme ja kulttuurimme, saadaksemme koulutuksen ja paremman pääsyn yhteiskuntaan? Kun olin kolmannella tai neljännellä luokalla, aloin ymmärtää, että kuulun köyhään ja syrjittyyn väestöön. Tamangit ovat alkuperäiskansa, jonka elämäntapaan kuuluu vahva yhteys luontoon ja sen säilyttämiseen.
Otin kerran verinäytteen tytöltä, joka esitti hyvin yksinkertaisia kysymyksiä. Onko se minun syyni, että synnyin siihen perheeseen? Onko se minun syyni, että minut myytiin bordelliin? Onko se minun syyni, että nyt minua kohdellaan kaikkialla kuin prostituoitua? Tyttö oli perheensä hylkäämän vammaisen naisen lapsi. Eno myi tytön 11-vuotiaana prostituoiduksi. Bordellissa hänet pahoinpideltiin niin, että toipuminen sairaalassa kesti puoli vuotta.
Vuonna 2009 kolmevuotiaalla pojallani todettiin lyijymyrkytys. Siitä lähtien olen tehnyt työtä ympäristöoikeuksien toteutumisen puolesta. Työskentelin tuolloin Owino Uhurun alueella Mombasassa metallisulattamossa, jonka päästöt aiheuttivat poikani sairastumisen.
Voit kuvitella kuinka vaikeaa on tehdä ihmisoikeustyötä ja puhua naisten ja miesten tasa-arvosta yhteiskunnissa, joissa naisten syrjintä on osa perittyä identiteettiä. Meitä kutsutaan usein vääräuskoisiksi, länsimaalaistuneiksi ja niin edelleen.
Olen kotoisin Kamukunjin alueelta Nairobista ja työskentelen samojen alueiden yhteisöjen parissa. Nämä ovat Nairobin epävirallisia asuinalueita - slummeja. Slummeissa asuu paljon ihmisiä pienellä alueella. Talot on usein tehty sekalaisesta puutavarasta ja ohuista metallilevyistä. Asumuksista ei ole virallisia papereita. Jotkut omistavat asuntonsa, toiset maksavat vuokraa.
”Tasa-arvo, ihmisarvo ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus”. Näin Bangladeshin itsenäisyysjulistuksessa sanottiin, kun Bangladesh irtautui Pakistanista vuonna 1971. Tämän lupauksen puolesta bangladeshilaiset lähtivät itsenäisyyssotaan, tehdäkseen Bangladeshista demokraattisen valtion.