Kansalaisyhteiskunnan kapenevaan tilaan tarvitaan vastalääkkeitä
Presidentti Tarja Halonen korosti kansalaisyhteiskunnan merkitystä KIOSin seminaariraportin julkistamistilaisuudessa. Tapahtuma kokosi suomalaisen ihmisoikeus- ja kehitysyhteistyön asiantuntijoita pohtimaan keinoja estää ihmisoikeustyön tilan kapenemista.
Tiistaina 16.2. julkistettu KIOSin raportti Perspectives on the Shrinking Space for Civil Society and Human Rights Defenders, perustuu Helsingissä syyskuussa 2015 järjestetyn kansainvälisen seminaarin annille. Ihmisoikeuspuolustajien turvallisuuden ja yhteistyön vahvistaminen -otsikolla järjestetyssä seminaarissa puhui ihmisoikeuspuolustajia niin Afrikasta, Aasiasta kuin Euroopastakin.
Seminaarin keskeiseksi teemaksi nousi kansalaisyhteiskunnan ja ihmisoikeustyön kapeneva toimintatila ja -vapaus. Teemasta luennoi etenkin World Organization against Torture -järjestön pääsihteeri Gerald Staberock.
Staberockin mukaan näemme nyt vastareaktion, joka kumpuaa siitä, että kansainvälinen liike ja työ ihmisoikeuksien puolesta ovat tuottaneet tulosta. Monet valtiot ovat ihmisoikeuspuolustajien aikaan saamasta muutoksesta hermostuneita ja reagoivat siihen.
Kansalaisyhteiskunnan työtä rajoitettu viime vuosina yli 60 maassa @KIOSFoundation #kapenevatila #ihmisoikeudet @TarjaHalonen @DemoFinland
— Anu Juvonen (@AnuJuvonen) February 16, 2016
Presidentti Tarja Halonen puhui kansalaisyhteiskunnan puolesta
Raportin julkistamistilaisuuteen puhujavieraaksi saapunut presidentti Halonen painotti puheenvuorossaan kansalaisyhteiskunnan merkitystä.
”Kansalaisyhteiskunnalla ja kansalaisjärjestöjen työllä onkin yhä merkittävämpi asema tulevassa työssä. Kansalaisyhteiskunnan aktiivisuus vie eteenpäin nimenomaan sellaista kehitystä, jossa maat ja niiden kansalaiset ottavat itse vastuuta omasta kehityksestään.”
”Tämä tukee yhteiskuntien pitkäjänteistä ongelmanratkaisukykyä, jotta vakaa ja rauhanomainen kehitys voidaan turvata tai konfliktin jälkeisessä tilanteessa voidaan palata rauhanomaiseen kehitykseen. On huolestuttavaa, että monissa valtioissa kansalaisyhteiskunnan toimintaa ja vapaata keskustelua ongelmien rauhanomaisesta ratkaisemisesta pyritään nyt rajoittamaan”, Halonen totesi.
Silmiinpistävää on se että naisten oikeuksien puolesta toimivien turvallisuus on heikentynyt globaalisti sanoo @TarjaHalonen #kapenevatila
— Miia Nuikka (@MiiaNuikka) February 16, 2016
Suomen ulkopolitiikan näkökulmasta julkistamistilaisuudessa puheenvuoron käytti kehityspolitiikan alivaltiosihteeri Elina Kalkku ulkoministeriöstä.
”Viimeaikainen suuntaus on ollut monissa maissa kansalaisyhteiskunnan kannalta huono. 96 maassa oli Civicuksen arvion mukaan vuonna 2014 selkeitä uhkia sananvapautta kohtaan. Kuitenkin ulkoministeriössä pidetään vapaata kansalaisyhteiskuntaa yhtenä kehityksen peruspilarina, ja tätä korostetaan myös YK-yhteyksissä.”
”Kansalaisyhteiskunta on se joka voi parhaiten aktivoida kansalaisia kantamaan kortensa kekoon” Alivaltiosihteeri Elina Kalkku #kapenevatila
— Matleena Heikkinen (@matleenahei) February 16, 2016
Valtioiden keinot kansalaisyhteiskunnan rajoittamiseksi
Tiistaina julkistetussa KIOSin raportissa World Organization against Torture -järjestön pääsihteeri Gerald Staberock luo katsauksen keinoihin, joilla valtiot ovat rajoittaneet kansalaisjärjestöjen ihmisoikeustyötä maailmalla.
Kansalaisjärjestöt toimivat etenkin kehittyvissä maissa usein kansainvälisen rahoituksen turvin. Ilman tätä niiden on miltei mahdotonta tehdä työtään. Monissa maissa vallanpitäjät ovat pyrkineet estämään ihmisoikeusjärjestöjä saamasta ulkomaista rahoitusta, sen kieltävän lainsäädännön avulla. Tämän kaltaisia lakeja on nähty muun muassa Etiopiassa ja Venäjällä ja niitä on kopioitu myös muihin maihin.
Monet valtiot käyttävät ihmisoikeuspuolustajien toiminnan rajoittamiseksi myös terrorismin vastaiseen taisteluun luotuja lakeja. Staberock huomauttaa, että valtioita tuetaan kansainvälisesti terrorismin vastaisen lainsäädännön laatimisessa, mutta kun niitä lakeja väärinkäytetään, kansainvälinen yhteisö on usein hiljaa.
Uhat ihmisoikeuspuolustajia kohtaan eivät kuitenkaan aina tule valtioilta, vaan enenevässä määrin myös muilta toimijoilta, kuten kansainvälisiltä yrityksiltä, yksityisiltä turvallisuuspalveluilta ja aseellisilta ryhmittymiltä. Haasteena onkin, miten tämän kaltaiset toimijat saataisiin mukaan kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja niitä puolustavia ihmisiä.
Lopuksi Staberock toteaa, että nämä kehityssuunnat ovat mahdollisia, koska kansainvälinen sitoutuminen ihmisoikeuksiin on vaarassa hiipua. Moni Euroopan maa on esimerkiksi vähentänyt taloudellista tukeaan kansalaisyhteiskunnalle juuri nyt kun kansalaisyhteiskunta tarvitsisi sitä eniten.
Valtioiden vahvistettava kansalaisyhteiskunnan asemaa ihmisoikeustyössä
KIOSin toiminnanjohtaja Ulla Anttila painotti julkistamistilaisuudessa, että kansalaisyhteiskunnan kapeneva tila olisi otettava käsittelyyn kansainvälisillä foorumeilla. ”Suomi voisi nostaa esiin positiivisia esimerkkejä siitä, kuinka kansalaisyhteiskunnan työ ihmisoikeuksien hyväksi vie kehitystä eteenpäin. On tärkeää saada niitäkin valtioita, joiden ihmisoikeuspolitiikka on ristiriitaista, mukaan käytännössä tukemaan järjestöjen ihmisoikeustyötä. Vain se, että järjestöt pohtivat näitä asioita keskenään ei riitä perustaksi paremmille ratkaisuille”, Anttila tähdensi.
KIOSin tj Ulla Anttila: Nyt tarvitaan uutta aloitteellisuutta ja toimintamuotoja, miten #kapenevatila avataan jälleen @KIOSFoundation
— Kepa ry (@kepa_ry) February 16, 2016
Kampanja Burundin ihmisoikeuspuolustajille
Julkistamistilaisuudessa KIOS kertoi ennakkotiedon myös tulevasta kampanjasta, joka nivoutuu Burundin ajankohtaiseen kriisiin. KIOS on tukenut vuosien ajan ihmisoikeustyötä Burundissa. Vuonna 2015 maan ihmisoikeustilanne heikentyi dramaattisesti maan istuvan presidentin siirryttyä kolmannelle kaudelle, maan perustuslain vastaisesti. Maa on vaarassa luisua täysimittaiseen sisällissotaan.
KIOSin valtionapua on leikattu tämän vuoden alusta 41%, mikä vaikeuttaa ihmisoikeustyön tukemista. Siksi KIOS käynnistää joukkorahoituskampanjan Burundin ihmisoikeuspuolustajille 14. maaliskuuta 2016 alkaen.
Kampanjan avulla on tarkoitus kerätä rahoitusta Burundin ihmisoikesutyön tukemiseen. Burundilaisia ihmisoikeuspuolustajia tuetaan East and Horn of Africa Human Rights Defenders Project (EHAHRDP) -verkoston kautta. KIOS toivoo tukea kampanjasta tiedottamiseen kaikilta ystäviltään!
KIOS kiittää ihmisoikeustyötä jo tukeneita!
Tiistaina julkistetun raportin toteuttamisen yhteydessä KIOSin ihmisoikeustyötä tukivat Vihreä lanka -lehti sekä europarlamentaarikot Heidi Hautala, Liisa Jaakonsaari, Sirpa Pietikäinen sekä Petri Sarvamaa. Lämmin kiitos arvokkaasta tuestanne!