Naisihmisoikeuspuolustajat Helsingissä: ”Seisokaa rinnallamme”

Joukko rohkeita naisia eri puolilta maailmaa vieraili Helsingissä elokuun lopulla kertomassa kokemuksistaan ihmisoikeuspuolustajina ja siitä, miten Suomi ja EU voisivat tukea ihmisoikeuspuolustajia tehokkaammin.

EU-puheenjohtajakausi tarjoaa Suomelle ainutlaatuisen mahdollisuuden kääntää koko Euroopan katseen ihmisoikeuspuolustajiin. Siksi Amnestyn Suomen osasto järjesti 29. elokuuta yhteistyössä KIOSin ja Euroopan parlamentin Suomen-toimiston kanssa Supporting women, protecting rights -seminaarin, jossa ääneen pääsivät ihmisoikeuspuolustajat eri puolilta maailmaa.

Seminaarissa keskusteltiin siitä, millaisia uhkia ihmisoikeuspuolustajat kohtaavat työssään ja miten EU voisi tukea heitä tehokkaammin.

Seuraavana päivänä neljä ihmisoikeuspuolustajaa vei viestin suoraan EU-maiden ulkoministereille, jotka olivat koolla Finlandia-talolla. Ensimmäistä kertaa EU:n historiassa Gymnich-kokouksen eli ulkoministereiden epävirallisen kokouksen yhteydessä kansalaisyhteiskunnan edustajia oli kutsuttu mukaan lounaalle kertomaan näkemyksiään ja vastaamaan kysymyksiin.

Vierailuviikon aikana ihmisoikeuspuolustajilla oli myös mahdollisuus tavata EU-maiden lähettiläitä, suomalaisia kansanedustajia ja ulkoministeriön virkamiehiä.

Bahrainista ja Ugandasta tulleet ihmisoikeuspuolustajat Nedal Al-Salman ja Memory Bandera EU-maiden ulkoministereiden lounaalla Helsingissä. Kuva: Lauri Heikkinen/Valtioneuvoston kanslia

Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto ja EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Federica Mogherini tervehtivät ihmisoikeuspuolustajia Finlandia-talolla. Kuva: Lauri Heikkinen/Valtioneuvoston kanslia

Ihmisoikeuspuolustajien toiveita EU:lle

KIOS oli kutsunut puhujaksi seminaariin zimbabwelaisen, Ugandassa asuvan Memory Bandera Rwampwanyin. Bandera on ohjelmajohtaja DefendDefenders-järjestössä, joka tarjoaa hätäapua ja koulutusta vaarassa oleville ihmisoikeuspuolustajille Itä-Afrikan ja Afrikan sarven alueella.

Paneelissa esiintyi myös salvadorilainen María Teresa Rivera, joka joutui vankilaan keskenmenon seurauksena. El Salvadorin tiukan aborttilainsäädännön takia Riveraa syytettiin murhasta.

Muina puhujina paneelissa nähtiin toimittaja Jessikka Aro, venäläinen ihmisoikeusjuristi Irina Birjukova, ukrainalainen sateenkaari-aktivisti Vitalina Koval sekä aktivisti Nedal Al-Salman Bahrainista. EU- näkökulmaa tarjosi europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen.

Seminaarin avasi ulkoministeri Pekka Haavisto. Hän sanoi Suomen tekevän parhaansa pitääkseen ihmisoikeudet EU:n agendalla Suomen puheenjohtajuuskaudella. Hän oli kiinnostunut kuulemaan ihmisoikeuspuolustajilta, mitä Suomi ja EU voisivat tehdä enemmän ja paremmin ihmisoikeuksien eteen.

Aktivisteilta kuultiinkin seminaaripäivän aikana monia ehdotuksia siitä, miten EU voisi tukea naisihmisoikeuspuolustajia. Muun muassa tällaisia ehdotuksia heiltä tuli:

• Diplomaattien pitäisi aktiivisemmin osoittaa tukensa ihmisoikeuspuolustajille sosiaalisessa mediassa.
• EU voisi rahoittaa alueellisia ja kansallisia tapaamisia ihmisoikeuspuolustajille.
• EU voisi myös itse järjestää seminaareja tai muita tilaisuuksia, joihin kutsutaan ihmisoikeuspuolustajia.
• Tarvetta olisi myös rahoitukselle, joka mahdollistaisi ihmisoikeuspuolustajille lyhyen oleskelun ulkomailla, jotta he voivat irrottautua työstään hetkeksi turvallisissa oloissa.
• EU:n pitäisi säädellä sosiaalisen median jättien toimintaa.

Naisihmisoikeuspuolustajat lavalla Amnestyn yhteistyössä KIOSin ja Euroopan parlamentin Suomen-toimiston kanssa järjestämässä seminaarissa.

EU tukee ihmisoikeuspuolustajia vaihtelevasti

Aamupäivän ensimmäinen paneelikeskustelu pureutui siihen, miten EU ja sen jäsenmaat suojelevat ja tukevat ihmisoikeuspuolustajia maailmalla. Keskusteluun osallistuivat entinen suurlähettiläs Hannu Himanen, ulkoministeriön ihmisoikeuspolitiikan yksikön päällikkö Tarja Kangaskorte, EU:n poliittisen ja turvallisuusasiain komitean puheenjohtaja Sofie From-Emmesberger ja venäläinen ihmisoikeusjuristi Irina Birjukova.

Birjukova, joka oli tappouhkausten takia joutunut pakenemaan maasta väliaikaisesti lapsensa kanssa, kertoi saaneensa apua ja tukea EU:lta ja kansainvälisiltä järjestöiltä ja tuntevansa olonsa turvallisemmaksi kuin aikaisemmin.

”Joskus kaipaisimme kuitenkin nopeampaa reagointia EU:lta, erityisesti hätätilanteissa”, Birjukova sanoi.

Oikeudenkäyntien seuraaminen ja julkisten kannanottojen antaminen mainittiin EU:n ja sen jäsenmaiden keinoina auttaa ihmisoikeuspuolustajia. Joskus hiljainen diplomaattityö kulissien takana on tehokkain tapa, muistutti Sofie From-Emmesberger.Suomen entinen Venäjän suurlähettiläs Hannu Himanen piti ongelmana sitä, että EU-maiden kannat usein jakaantuvat, jolloin EU reagoi ihmisoikeusloukkauksiin vaihtelevasti.

Paneelissa toivottiin selkeämpiä kannanottoja ihmisoikeuskysymyksissä valtioiden johtajilta ja EU:lta. EU:n pitäisi ottaa yhtenäinen kanta eikä jättää kysymyksiä yksittäisten jäsenmaiden vastuulle. Poliittisten johtajien pitäisi aina nostaa esille ihmisoikeudet keskusteluissaan muiden valtioiden kanssa.

Irina Birjukova piti suurena ongelmana sosiaalisessa mediassa esiintyvää vihapuhetta ja hyökkäyksiä ihmisoikeuspuolustajia kohtaan. Hän peräänkuulutti EU:lta enemmän läsnäoloa sosiaalisessa mediassa.  Sosiaalinen media voi kuitenkin tuoda myös suojelua. Jos jotain tapahtuu ihmisoikeuspuolustajalle, sen voi nostaa esille sosiaalisessa mediassa, hän muistutti.

Paneelikeskusteluun EU:n tuesta ihmisoikeuspuolustajille osallistuivat entinen suurlähettiläs Hannu Himanen, ulkoministeriön ihmisoikeuspolitiikan yksikön päällikkö Tarja Kangaskorte, EU:n poliittisen ja turvallisuusasiain komitean puheenjohtaja Sofie From-Emmesberger ja venäläinen ihmisoikeusjuristi Irina Birjukova. Moderaattorina toimi Covadonga de la Campa Amnestyn Euroopan-toimistosta.

Naisten ihmisoikeustyötä vastustetaan

Iltapäivän paneelikeskustelussa kuultiin ihmisoikeuspuolustajien koskettavia tarinoita. Ihmisoikeuksien puolustamisen takia he ovat joutuneet kohtaamaan uhkauksia, häirintää, mustamaalaamista sosiaalisessa mediassa, äärioikeistolaisten ryhmien hyökkäyksiä, maastapoistumiskieltoja ja maanpakolaisuutta.

Naispuolisiin ihmisoikeuspuolustajiin kohdistuu useammin seksuaalista väkivaltaa tai sen uhkaa. Naiset, jotka on raiskattu, vaikenevat usein asiasta siihen liittyvän häpeän takia.

”Seksuaalista väkivaltaa ja sen uhkaa käytetään keinona hiljentää naisihmisoikeuspuolustajat”, sanoi bahrainilainen Nedal Al-Salman.

Uskonto ja perhe vaikuttavat usein naisihmisoikeuspuolustajiin enemmän kuin miehiin. Perheet saattavat vastustaa naisten ihmisoikeusaktivismia ja pyytää heitä olemaan hiljaa. Salvadorilainen María Teresa Rivera muistutti, että myös naisihmisoikeuspuolustajien perheet tarvitsevat suojelua.

”Naisten seksuaali- ja lisääntymisoikeudet ovat myös ihmisoikeuksia”, muistutti salvadorilainen María Teresa Rivera (toinen vasemmalta). Kuvassa myös Sirpa Pietikäinen (vasemmalla), Vitalina Koval ja Nedal Al-Salman.

”Puolustamalla yhtä, puolustamme kaikkia,” sanoi vankien kidutusta vastaan taisteleva venäläinen ihmisoikeusjuristi Irina Birjukova (vasemmalla). Haastattelemassa Covadonga de la Campa Amnestyn Eurooppa-toimistolta.